Raskaana 1-2

Käteni tärisevät. Purskahdan jonkinlaiseen epämääräiseen nauruitkuun. Sydän hakkaa tuhatta ja sataa. Näkevätkö silmäni todellakin oikein? Tuijotan raskaustestin tulosta, johon on selkeästi ilmaantunut teksti ”Gravid Raskaana 1-2”. Reaktioni on puoliksi shokkia ja puoliksi täyttä onnea. Shokki siitä, etten ikinä uskonut olevani raskaana ja onni siitä, että yhtäkkiä tajuan, miten paljon sitä oikeasti olen halunnut.

Olimme avanneet vauvakeskustelun Olegin kanssa jo yli vuosi sitten ja todenneet, että voisi pikkuhiljaa olla aika jättää ehkäisy pois. Kun Oleg pari kuukautta sitä myöhemmin yllätti minut kosinnalla, päätimme kuitenkin pistää vauvahankinnat jäähylle häihin asti. Noin 9 kuukautta myöhemmin, aurinkoisena toukokuun päivänä, astuimme alttarille Tammisaaren kirkossa, jonka jälkeen lähdimme 10 päivän häämatkalle Comojärvelle. Ehkäisy jäi pois heti hääyönä, mutta kumpikaan meistä ei silloin villeimmissä unelmissamme voineet kuvitella, että minä neljä viikkoa sen jälkeen tekisin positiivisen raskaustestin.

Raskaana 1-2

Vaikka emme olleet mitenkään suunnitellusti yrittäneet tulla raskaaksi, huomasin kuitenkin, miten ajatus mahdollisesta raskaudesta jotenkin piipahti alitajuntaani. En sitä silloin vielä ymmärtänyt, kunnes kuukautiseni olivat hieman myöhässä ja huomasin leikkiväni ajatuksella että ”mitä jos..?”. Kun sitten kuukautiseni alkoivat, tai niin luulin, pari päivää myöhemmin ja kerroin siitä Olegille purskahdinkin yllättäen itkuun. Tunsin jonkinlaista pettymystä ja surua, mikä silloin tuntui niin absurdilta, koska emmehän olleet edes mitään raskautta suunnitelleet. Nyt jälkeenpäin olen todella iloinen, että tämä hetki tapahtui, koska tajusin silloin, miten paljon oikeasti halusin lapsia.

Raskaana 1-2

Kun kuukautiseni ei sitten lähtenytkään kunnolla käytiin ja loppuivat seuraavaan aamuun, soitin parhaalle ystävälleni huolissani siitä, että kuukautiskierrossani oli jotain vikana. Ystäväni nauroi iloisesti luuriin ja käski mennä kipin kapin apteekkiin ostamaan raskaustestin. Skeptisenä lopetin puhelun ja lähdin tallaamaan kohti apteekkia. Tein testin saman tien, kun tulin kotiovesta sisään. Olin aivan varma, että se olisi negatiivinen, mikä selittää reaktioni, kun näin tuloksen. Tätä hetkeä en unohda ikinä ja neljä viikkoa myöhemmin saimme varhaisultrassa kokea toisen hetken, jota emme kumpikaan ikinä unohda.