Synnytys

Tänään neuvolassa minulta kysyttiin ensimmäistä kertaa raskauden aikana, mitä ajatuksia synnytys minussa herättää. Vielä pari viikkoa sitten olisin vastannut, että eipä mitään erikoisia, mutta viime viikon monikkoperhevalmennuksen jälkeen ajatukset synnytyksestä nousivat kuitenkin vahvasti mieleeni. Pelottaako synnytys? Mitä mahdollisia skeenarioita on olemassa ja minkä synnytysvaihtoehdon valitsisin, jos saisin itse päättää?

Monikkoperhevalmennus on Helsingin Seudun Monikkoperheet ry:n ja HUS:in järjestämä ilmainen kahden illan perhevalmennus monikkolapsia odottaville perheille. Ensimmäisenä iltana raskauteen ja synnytykseen perehtynyt lääkäri ja kätilö kertovat monikkoraskauden ja synnytyksen erityispiirteistä sekä lapsivuodeajasta. Toisella kerralla teemana on monikkoperheiden arki. Kävin Olegin kanssa viime viikolla ensimmäisen osan ja huomenna, keskiviikkona, olisi toisen valmennuskerran aika. Olin jo heti kaksosuutisten jälkeen etsinyt kaikkea mahdollista tietoa monikkoraskaudesta netissä, mutta valmennuksen aikana monet minulle epäselvät ja epävarmat asiat loksahtivat paikoilleen. Jotkut rauhoittivat mieltä, toiset eivät.

Pelottaako synnytys

Olen tiennyt alusta asti, että kaksosodottajana minulla on kolme mahdollisia synnytysskenaariota edessäni; 1. Molemmat vauvat syntyvät alatiesynnytyksellä, 2. Molemmat vauvat syntyvät sektiolla (joko suunniteltulla- tai hätäsektiolla) tai 3. Vauva A (eli ensimmäisenä ulos tuleva) syntyy alateitse ja vauva B hätäsektiolla. Statistiikan mukaan yli puolet kaksosista syntyvät alatiesynnytyksellä. Yksi kolmasosa alun perin alakautta syntyväksi suunniteltu päätyy keisarileikkaukseen synnytyksen hoidon aikana ja yksi viidesosa syntyy etukäteen suunnitellulla keisarileikkauksella. Joskus kuitenkin tapahtuu niin, että A-vauva syntyy suunnitelmien mukaisesti alateitse, mutta B-vauva joudutaan ottamaan ulos niin sanotulla hätäsektiolla ennakoimattoman vaaratilanteen takia. Vaikka tämä viimeinen skenaario ei ole hyvin yleinen ja sitä pyritään kaikin tavoin välttää, näitä tapauksia kuitenkin sattuu aika ajoin. Valehtelisin jos sanoisin, että se ei pelota minua.

Pelottaako synnytys

Jos saisin itse valita, toivon ehdottomasti alatiesynnytystä molemmille vauvoille. Uskon, että vartaloni toipuisi parhaiten tästä vaihtoehdosta. Sektio tarkoittaisi luultavasti pidempää toipumisaikaa enkä pystyisi välttämättä pitämään tai kantamaan vauvoja sylissäni heti synnytyksen jälkeen, mikä on minulle todella tärkätä. Jos kuitenkin tilanne on sellainen, että alatiesynnytys ei ole mahdollinen ja joudun keisarileikkaukseen, toivon sen olevan suunniteltu ja tiedossani ennen synnytyksen alkamista. Hätäsektiossa nainen nimittäin nukutetaan enkä siinä tapauksessa saisi tavata vauvojani heti synnytyshetkessä. Pahin vaihtoehto olisi kuitenkin luonnollisesti se, että joutuisin käymään sekä alatiesynnytyksen että sektion läpi. Se ajatus tuntuu niin kauhealta, että en edes voi kuvitella. Yritän olla ajattelematta sitä mutta, koska minulla on tapana potea asioita, joita pelkään, tämä vaihtoehto on pyörinyt päässäni viime viikon perhevalmennuksesta saakka.

Pelottaako synnytys

Mikä kuitenkin rauhoitti mieltäni monikkoperhevalmennuksen jälkeen, oli se, että mitä tahansa siellä synnytyksessä tapahtuukin en voisi olla paremmissa ja osaavimmissa käsissä. Suomi kuuluu maailman kärkimaihin, mitä tulee monikkoraskauksien seurantaan ja synnytykseen ja se antaa suurta turvallisuuden tunnetta. Saamme todellakin olla kiitollisia kaikista neuvolakäynneistä, ultraäänitutkimuksista, sikiöseulonnoista ja perhevalmennuksista, jotka kaikissa maissa eivät todellakaan ole itsestään selviä. Eli pelottaako synnytys? Ei, en voi sanoa, että pelkään synnytystä, mutta epätietoisuus minulle mahdollisesta synnytystavasta kyllä jännittää. Onneksi tässä on vielä toivottavasti ainakin helmikuuhun asti aikaa tottua myös mahdolliseen sektiovaihtoehtoon. Aika näyttää!